sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Nuo siunatut koirat...

siis ihan sananmukaisesti :)
Tänään oltiin Mikaelin seurakunnan järjestämässä eläinten joulurauhanjulistus-tapahtumassa. Kirkonmäelle kokoontui huikea määrä koiraväkeä, pääasiassa koirat olivat fifi-kokoluokkaa erilaisissa asusteissaan ja kantokopissaan, tuotiin erästä jopa lastenvaunuissa paikalle... Tapahtumaa oli järjestämässä myös Turun eläinsuojeluyhdistys, eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyserkin oli paikalla Maija-vuohen kanssa. Maija yritti parhaansa mukaan ehtiä syömään kaikkien käsistä ohjelmalehtisiä :D
Mukaan oli päässyt myös Turun varsinainen kuuluisuus; Orson-possu. Orson on paikallisen MC Hehkun presidentti. Orson oli varsin tyynesti koiralauman keskellä, kunnes tapahtuman loppupuolella alkoi "pientä" sikaa pelottaa ja sen se myös kertoi varsin kuuluvalla äänellä.
Läsnä olivat myös varsin komeat ratsupoliisit komeilla hevosillaan. Niitäkin on Turussa enää vain nämä kaksi. Isoja, mutta varsin hyvähermoisia polleja.
Lankisen Pikukin oli kuvaamassa Pet-TV:lle ohjelmaa, toivottavasti hän ymmärsi kuvata paria pipardiakin.... Hali-bernit esittelivät myös toimintaansa ja samoin siellä oli ihmeen paljon opaskoiria paikalla (kokoontumisajot?). Bernitutut alkoivat pyydellä meitä mukaan toimintaan, koska monia lapsia pelottaa bernin tumma ulkonäkö. No Mirkku pitää kyllä lapsista hirmuisesti, lastenkotikeikkoja voisi sen kanssa ajatellakin ja Fetalle nyt taas on ihan sama kuka sitä rapsuttelee...










sunnuntai 7. joulukuuta 2008

Lumi tuli, lumi meni...

Lähes pari kuukautta viime päivityksestä, mihinköhän se aika oikein menee... Tuntuu, ettei ole tapahtunut mitään erityistä, mutta kun ajattelee niin on ollut hautajaiset, koeviikkoja, flunssaa ja sitten täällä on satanut, satanut ja satanut ja vielä kerran satanut. Lauran ja Fetan treenit ovat jatkuvasti peruuntuneet, argh.

Pari viikkoa sitten saimme tänne viikoksi talven! Koirat nauttivat lumessa peuhaamisesta ja minä siitä, ettei ollut kuraa sisällä...

Lähdettiin pellolle ottamaan joulukorttikuvia Lauran kanssa, matkalla napattiin mukaan vielä naapurin Eppu-vehnis emäntineen. Eppu on sellainen ylienerginen, hieman alle vuotias poika, jonka kanssa Mirkku vaihtaa joka arkiaamu kuulumiset tuossa klo 6 jälistä... Eppu nautti tyttöjen kanssa peuhaamisesta, mutta sitten nuo alkoivat tehdä sille kiusaa hyppäämällä aina ojan toiselle puolelle.... ja ei Eppu sitten loppujen lopuksi niin paljon nauttinutkaan, kun sai Mirkun jakamattoman huomion :D
Epun lähdettyä otettiin kuvia joulukorttiin ja sen jälkeen Mirkku ja Feta intoutuivat pieneen hippaleikkiin. Fetan kannalta leikeillä on aina hieman surullinen loppu.

Surullisia uutisia on kuulunut paljon viime aikoina ystäviemme koirista; nuori sakutyttö Fanny päädyttiin lopettamaan jatkuvan sairastelun vuoksi. Kaunis, komea ja hienokäytöksinen vanhaherra Bonus siirtyi sateenkaarisillalle. Bonus oli hienoimpia tapaamiani belgejä.
Ja nyt viimeksi kuului suru-uutinen Mantasta, Miran emästä. Manta oli minulle se BRIARDI. Jotenkin sitä ajatteli, että Manta mennä porskuttaa aina vaan, vaikka ikää karttuu. Jaanalle ja perheelle lämmin osantotto.
Mukaviakin uutisia on sentään tullut; Fetasta tuli täti. Nera-sisko pyöräytti 10 penneliä, pentusia voi käydä ihailemassa chaccadon kotisivuilla.

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

AVOn treenailua...

Vihdoinkin me päästiin ihan oikeaan treeniryhmään, ja nyt onkin jo kahdet treenit takana. Ensimmäisellä kerralla Feta jopa hieman hämmästeli muiden koirien läsnäoloa, vaikka siihen nopeasti tottuikin, eli treeniseuran vaihtuminen tekee kyllä hyvää (neuvoista puhumattakaan!). Tarkoitushan on ollut saada nyt avon liikkeet kisakuntoon, kun kisatkin on jo kerran tiedossa, mutta saapa nähdä sitten...

Onneksi olen ymmärtänyt ottaa Fetan kanssa avoimen luokan liikkeitä jo aikaisemmin, niin ettei tarvinnut aloittaa uusia liikkeitä ihan alusta. Suurin osa liikkeistä onkin siinä kunnossa, että treenillä ja hienosäädöllä ne tulee nopeasti kuntoon. Nouto on ollut suurimpana ongelmana. Feta ei pentuna suostunut ottamaan kapulaa edes suuhun, joten meillä lähtökohtana oli tehdä siitä mahdollisimman kiva. Sitä se nyt onkin, Feta hakee sen iloisesti, mutta yleensä pudottaa sen mun jalkoihin ja tulee sitten perusasentoon... Se ei siis pidä kapulaa suussaan hetkeäkään ellei ole liikkeessä. Ja kaiken lisäksi olen onnistunut opettamaan Fetalle, että "hyvä tyttö" tarkoittaa samaa kuin liikkeen loppuminen. Treeneissä saatiin kuitenkin paljon hyviä neuvoja, ja nyt olen lähtenyt treenaamaan ihan vain vahvistamalla kapulan mulle tuomista. Feta hokasi jutun nopeasti ja nyt kapula pysyy suussa jo oikein mainiosti. Meistä kumpikaan ei ole tosin ihan varma siitä, tuodaanko kapula sivulle vai eteen, joten (heh) tehdään molempia! :DDD

Kaukkareihin me ollaan suhtauduttu vähän vakavammin, ja olen alusta asti pyrkinyt opettamaan liikkeet "teknisesti" oikeiksi ja vahvistan sitä edelleen. Maahanmeno sujuu ainakin todella hyvin miltä etäisyydeltä tahansa, se onkin Fetalle luonnollinen liike! Treeneissä Fetaa kehuttiinkin sen hermoista; kun mitään ei tapahdu, se käy makuulle (ja laittaa silmät kiinni), ja heti kun treenataan, se on taas valmiina ja reippaana.

Treeneissä on molemmilla kerroilla otettu myös paikallaolo, ja ensimmäisellä kerralla Feta alkoi komentaa mua tulemaan piilosta pois. Seuraavalla kerralla homma kuitenkin sujui mutisematta, enkä usko, että siinä on mitään ongelmia.

Koska treenit pidetään agilityhallissa, on tietysti välttämätöntä treenata sitäkin hieman aina tokoilun jälkeen! Olin vähintäänkin pakahtua ylpeydestä, kun huomasin, että Feta on tajunnut kepit ja pujottelee ne juuri niin ketterästi kuin tuon kokoinen koira vaan voi. Äitiparaltakin kuola herahti, se kun ilmeisesti haluaisi aloittaa ko. lajin Fetan kanssa (...vaan ei aloita ;D ).








sunnuntai 14. syyskuuta 2008

luonnetesti Tampereella

Koiraviikonloppu jatkui Suomen Briard. ry:n järjestämällä luonnetestillä Tampereella. Kerrankin lähdettiin ajoissa liikenteeseen, jotta ehdittiin Miran pentutreffeille myös: Tampereelle muuttanut Manmainio Mehtäläinen alias Juuso tuli moikkaamaan meitä luonnetestipaikalle. Juuso oli ihan yhtä hurmaava kuin ennenkin, tosin ilman karvoja!
Hanna sekä sisko ja sen veli


Aivan kuin en olisi hermoillut tarpeeksi jo valmiiksi, äiti hukkasi auton avaimet ennen testiä... Sain tietenkin mielettömät haukut niskaani (niinkuin eilenkin); "Ootko nyt aivan varma ettei ne avaimet ole sun taskuissa?". Etsintöjen jälkeen avaimet löytyivät äidin taskusta.
En ole ikinä ennen nähnyt luonnetestiä, enkä nähnyt nytkään vaan pääsin heti testattavaksi. Tuomarit Pasi Halme ja Pekka Orava kuitenkin mukavina herrasmiehinä saivat jännityksen katoamaan, ja itseasiassa koko testi tuntui todella hauskalta.
Feta leikki mun kanssa ihan hyvin, ja tuomarienkin kanssa jonkin verran, mikä yllätti mut hieman. Kauaa Feta ei kuitenkaan sitä tehnyt vaan tuli mun viereen seisomaan. Kelkkamörön Feta selvitti tosi hienosti, ensin se tuijotti sitä mun vieressä ja lähti sitten vetämään sitä kohti kiinnostuneena (ja jokseenkin ärtyneenä myös). Feta siis meni rohkeasti tutkimaan sitä heti.
Tuomareiden mukaan Feta puolusti hyvin ja se liikkui koko ajan mun ja "hyökkääjän" välissä. Videolta katsottuna Feta kuitenkin näytti vain äärettömän ärsyyntyneeltä, joten ehkä tositilanteessa lähden sittenkin pakoon. Varsinaisen tilanteen jälkeen Feta lähti nätisti tuomarin kanssa kävelemään..
Sateenvarjoyllätyksessä feta pelästyi, mutta kuitenkin kulki saman kulman ohi pelkäämättä ja mun edellä. Sen takaa vierivää tynnyriä Feta pelästyi myös, mutta kääntyi heti ja meni katsomaan sitä.
Pimeässä huoneessa Feta haki mua koko ajan, mutta hätääntyi hieman kun löysi vain toisen tuomarin, joten joudun kutsumaan sitä kuiskaten kahdesti. Kun Feta sitten löysi mut, se pienen vehtaamisen jälkeen ilmoitti kyllä myös, että tää oli sitten viimeinen kerta :DD Me saatiin tuomariltakin naurut, kun Fetan löydettyä mut tokaisin sille vaan turkulaiseen tapaan "Terve!".
Kun Feta oli yksin seinässä kiinni ja tuomari tuli hyökäten, Feta tuijotti ensin taustalla olevaa äitiä happamasti ja kääntyi sitten mun menosuuntaan päin ja aloitti närkästyneen mutinan. Reaktio oli kyllä juuri sellainen mitä Fetalta odotinkin, se kyllä tuijotti tuomaria ihmetellen eikä se varmaankaan ymmärrä että joku voisi tehdä sille jotain pahaa. Laukauksiin Feta ei reagoinut.

1.Toimintakyky +1 kohtuullinen
2.Terävyys +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
3.Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
4.Taisteluhalu +2 kohtuullinen
5.Hermorakenne +1 hieman rauhaton
6.Temperamentti +3 vilkas
7.Kovuus +1 hieman pehmeä
8.Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukaisupelottomuus +++ laukaisuvarma
yhteispisteet 172

Olen tosi tyytyväinen Fetan tuloksiin, ja ne ovat pitkälti sellaisia, joita Fetalta odotinkin. Hauskaa oli myös nähdä muiden sisarusten, Neran ja Bastin luonnetestit ja verrata tuloksia, jotka olivat aika pitkälti samoja. Paikalla oli sisaruksista myös Taisto, sekä hurmaavat pennut Mauno ja Rege, sekä toinen turkulaisedustaja Jumpe, joka sai Fetan kanssa tismalleen saman arvostelun!
Luonnetestien jälkeen pääsimme vielä nopeasti tutustumaan myös Sinin Riesaan, joka oli ihana sylibriardi tanssitaitoineen... :)

Kaikenkaikkiaan koko viikonloppu oli oikein kiva, tietysti olisi ollut mukava saada lauantaina hieman paremmat pisteet kuin tänään :DD Tästä on ainakin hyvä lähteä.

lauantai 13. syyskuuta 2008

tokokisat Turussa

Me oltiin Fetan kanssa taas tokokokeessa, nyt ihan tässä lähellä. Tällä kertaa ei jännittänytkään niin paljon, onnistuineiden maahanmenojen jälkeen oon alkanut jotenkin luottaa Fetaan enemmän. Koe alkoi hyvin, ilmeisesti Feta kokee olevansa liian arvokas reagoidakseen tuomariin millään lailla luoksepäästävyydessä ;D Paikallaoloonkin olen tyytyväinen, tosin Feta meni kahdesta käskystä maahan, mutta se johtui äidin häiritsevästä sijainnista. Feta pysyi tosi hienosti paikallaan, tuijotti vuorotellen mua ja äitiä ja mulkoili vaan paheksuvasti vieressä inisevää koiraa. Ilkka Sten antoi meille kuitenkin kympin, "Annan numeron ensin ja kysyn vasta sitten. Eli annoitko kaksi käskyä?" :D
Seuraamiset olivat molemmat haahuilua, en tiedä mitä oikein tapahtui. Eilen otin kaikki kisaliikkeet ja Feta seurasi taas oikein nuollen. Maahanmeno meni nollille, ajattelinkin ettei sitä onnea kestäisi pitkään, enkä ymmärtänyt antaa tuplakäskyä. Liikkeestä seisomista tuomari taas kehui paljon, Feta pysähtyi heti käskystä.

Luoksepäästävyys 10
Paikallamakuu 10
Seuraaminen kytkettynä 9
Seuraaminen vapaana 7
Liikkeestä maahanmeno 0
Luoksetulo 9
Liikkeestä seisominen 10
Hyppy 10
Kokonaisvaikutus 9
yht. 162

Voitte vaan uskoa, että on hienoa tulla kehästä koiran kanssa ja ensimmäisenä kuulla "kannustavan äiteen" kehun: "Olisit saatana voinut edes antaa sen tuplakäskyn, taas meni ihan päin persettä koko kisa eikä saada edes ruokasäkkiä palkinnoksi." Kiitos vain mukavasta kisakumppanista, toivottavasti tuo ei periydy! :)

Eli tosiaan, Feta sai nyt kolmannen ykköstuloksen ja on siis TK1 Chaccado Befeta. Nyt oon jo tosi tyytyväinen, oon kuitenkin kouluttanut Fetan itse aika pitkälti ilman ryhmässä treenaamista esimerksi (jos äitiä ei lasketa, eli ei).


torstai 4. syyskuuta 2008

Oskari kävi kylässä

Lauralle ja minulle tuli keväällä ihana yllätys, kun ystävämme Nina ja Jari pyysivät meitä toisen lapsensa kummeiksi, Laurasta tuli oikein sylikummi :).

Olen tutustunut Jariin ja Ninaan agilityn parissa, ja kun heidän esikoisensa syntyi, olin aivan varma, että he olivat niin ihastuneita tuohon minun Mirkkuun, että antoivat lapsellekin nimeksi Miramari... Nyt kun kuultiin, että on poika tulossa ja päästään vielä kummeiksi, niin olin täysin varma, että Feta-Oskarihan sieltä tulee, mutta tulikin "vaan" Oskari :)

Hieman ollaan jännitetty Oskarin ja isosisko Miramarin kyläreissuja, että mitä nuo meidän koirat meinaa, kun eivät ole pieniin lapsiin tottuneet, mutta hienosti on mennyt. Fetalle ja Miralle on vaan pääasia, että saavat olla mukana siellä, missä tapahtuu (vaikka ei ne kuvissa järin innostuneilta näytäkään). Ja ovathan nämä lapsetkin tottuneet koiriin, tosin vain belgeihin ja korkkiin... ;)

Oskari 5 kkIsosisko Miramari ja Oskari





sunnuntai 24. elokuuta 2008

Viikonlopun viettoa

Lauantaipäivä vietettiin töissä TSAU:n agilitykisoissa. 1-luokan kisoja on aina hauska seurata, niissä on vielä sellaista aitoa onnistumisen riemua ja kun sääkin vielä oli upea, niin oli oikein mukava päivä.

Sunnuntaina lähdettiin Lauran kanssa piiiitkälle metsälenkille. Suunniteltiin kiivetä satamaa vasta päätä olevalle kalliolle maisemia ihailemaan, paikan olivat löytäneet myös muutamat muutkin, argh, lasinsiruja oli joka puolella.

Ja sitten pikku poseeraukset:

Ja tästä hyvästä on varmaankin nakkia tarjolla...

Mirkku on ollut koko kesän hyvässä kunnossa, viimeksi olen antanut sille Rimadylia Viron matkan jälkeen, kun se vaikutti niin jäykältä. Jäykkyys johtui todennäköisesti pitkästä automatkasta. Mieli tekisi kovasti ilmoittaa sekin tokokokeeseen, mutta varmasti siinä kohtaa taas ontuminen alkaisi :(

Mutta me Mirkun kanssa nautitaan nyt metsässä kulkemisesta, piehtaroinnista, sienestämisestä ja piiloleikeistä...

Mirkku mielipuoli:


torstai 21. elokuuta 2008

tokokisat Turussa

Nyt kun me saatiin se ykköstulos vihdoinkin korkattua, ei tuntunut missään lähteä heti parin päivän jälkeen uusiin kisoihin. Ikävä kyllä mun innokkuudesta ei juuri ollut hyötyä, koska Feta osoitti jo aamulla koomaan vaipumisen merkkejä ja illalla sitten se oli vetelä kuin räkä... Yleensähän Feta tekee mitä käsketään ja vielä ihan mallikkaastikin kunhan se on tajunnut että nyt tosiaan pitää tehdä jotain. Nyt Feta kuitenkin valui takaluukusta vaan remmistä vetämällä ja kun yritin ottaa seuraamista, se ei edes katsonut mua päin. Feta ei mennyt maahan, eikä välittänyt leluista. Se ei reagoinut edes kiskaisuihin, saati sitten ohi kulkeviin koiriin. Jätin sitten sen loppujen lopuksi takaisin autoon kun mitään ei kerran ollut tehtävissä.
Luoksepäästävyys oli taas kymppi, vaikka Fetalla olikin vaikeuksia pysyä istumassa.. Paikallaolon pisteet putosi kasiin, sillä maahanmeno oli vino ja se nousi vasta toisesta käskystä. Itse paikallamakuuseen olen tyytyväinen, se ei vaihtanut asentoa kertaakaan eikä reagoinut juurikaan häiriöihin (vaikka niitä oli paljon).
Ennen yksittäisliikkeitä pelkäsin pahinta (ja ilmeisesti toin sen esille :DD), mutta kun oma vuoro tuli ja hain Fetan autosta, se oli suhteellisen touhukas verrattuna aikaisempaan mielialaan. Seuraaminen lähtikin sitten ihan hyvin käyntiin, mutta pienestä paniikista johtuen en muista kunnolla miten se meni tarkalleen! Pisteitä tuli seuraamisista kuitenkin 9,5, ja sitten 8. En kuitenkaan tykännyt seuraamiskaaviosta, sillä se oli hirvittävän lyhyt, noin puolet aikaisempien kokeiden seuraamispätkistä.
Liikkeestä maahanmeno oli.. täydellinen. HAHAHAHA. Luoksetulossa Feta himmasi vauhtia laukasta raviin parilla viimeisellä askeleella, mutta perusasento oli nätti ja se paransi sitä vielä itse. Myös liikkeestä seisominen oli hieno, siitä 9,5. Hyppy meni kuitenkin taas nollille, osittain siksi etten ehtinyt sitä viime kisojen jälkeen ottaa, mutta Fetalta myös alkoi puhti kadota loppua kohti. Se olisi kuitenkin voinut myös lysähtää maahan, joten on varmaan parasta ajatella positiivisesti! :D


Luoksepäästävyys 10
Paikallamakuu 8
Seuraaminen hihnassa 9,5
Seuraaminen hihnatta 8
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 9
Liikkeestä seisominen 9,5
Estehyppy 0
Kokonaisvaikutus 9
yhteensä 160



Aika tiukille meni ykköstuloksen kanssa, mutta kuitenkin olen tosi tyytyväinen siihen miten Feta totteli kun miettii sen käyttäytymistä ennen kisaa. Ja niin tosiaan, maahanmeno onnistui.






sunnuntai 17. elokuuta 2008

tokokisat Forssassa


Me lähdettiin tänäaamuna ajelemaan Forssaan päin, vaihteeksi kokeilemaan jos Feta pysyisi tokokokeessa edes hereillä. Sille pukkaa valeraskautta taas pahemman kerran, mutta kaikki meni tällä kertaa kuitenkin aika hyvin... Feta meni paikallaolossa ekasta käskystä maahan ja pysyi siellä sitten kympin arvoisesti (ekaa kertaa). Remmissä seuraaminen meni tosi mallikkaasti, tuomarikin ihmetteli Fetaa, kun se piti koko ajan päätä mun polven kohdalla! Vapaana seuraaminen ei kuitenkaan mennyt ihan yhtä hyvin, Feta otti hieman häiriötä ja poseerasi äidille, joka seisoi kehän laidalla. Parasta koko kisassa oli kuitenkin se, että FETA TEKI LIIKKEESTÄ MAAHANMENON. Hah! Ja se oli nätti, täydet pisteet olisi tullut jos Feta olisi noussut perusasentoon yhdestä käskystä (niin kuin se aina treeneissä tekee tietenkin). Jokatapauksessa oli uskomatonta kääntyä katsomaan, kun kerrankin, kerrankin Feta menee maahan eikä vaan jää seisomaan ja tuijottamaan.
Loppuliikkeisiinkin olen tyytyväinen, tässä vaiheessa iltaa jo hyppyynkin vaikka se nollille menikin. Feta ei hypännyt ekasta käskystä vaan käväisi tökkäisemässä hyppyä. Otin liikkeen kuitenkin kokonaan uudestaan, että sain sen kokonaisena ja sitten se menikin hyvin. Kokonaisvaikutelma oli kymppi, vaikka tuomari ehkä hieman löysä olikin olen kerrankin tosi tyytyväinen kisoihin.


Luoksepäästävyys 10
Paikallaolo 10
Seuraaminen hihnassa 9
Seuraaminen hihnatta 8
Liikkeestä maahanmeno 9
Luoksetulo 9
Liikkeestä seisominen 9
Hyppy 0
Kokonaisvaikutus 10


maanantai 11. elokuuta 2008

Lenkkiseuraa

Viime juoksun jälkeen Fetalla oli raivostuttava valeraskaus, joten nyt olen koittanut niin treenata kuin lenkkeilläkin mahdollisimman paljon, ettei niin kävisi taas... Onneksi meillä on kolme uutta ystävää, joiden luona parin kilometrin päässä olemme käyneet varsin useasti.Tällä kertaa meillä oli kamerakin mukana:









Etenkin Feta on lehmistä aivan ihastuksissaan. Mira kuitenkin on paljon kiinnostuneempi esimerkiksi ihmisten paskassa kierimisessä, kun äiti taas keskittyy riitelemään paikallisen, mutta tuntemattoman miesväen kanssa.

Eli tervetuloa vaan mukaan lenkkeilemään, jos ei haittaa, että paska haisee!
Toki koirat oli kuitenkin pesulla myöhemmin meressä: