Aura kotiutuu

Auran kotiutuminen on sujunut loistavasti heti ensimmäisestä yöstä alkaen. Pentu on rohkea, utelias, haluaa leikkiä ja olla ihmisen kanssa. Ja AHNE. Fetakin on ahne, mutta ei vedä vertoja tälle otukselle.

Pari ensimmäistä päivää tuli kiellettyä Miraa ja Fetaa irvistelemästä pennulle, kunnes tajusin, että meille on muuttanut varsin tiukka tapaus, jolla ei ollut pienintäkään aikomusta alistua tai kunnioittaa vanhempia koiria. Joten Mirkun ärähtäessä en puuttunut asiaan, Mirkku vielä varmisteli asiaa vilkuilemalla minua ja sitten antoi mennä... Sen jälkeen pentu sentään väisti toisia koiria ja uskoi murahteluja.

Mirkku on huomannut, että pennussa on oiva kaveri rajuihinkin leikkeihin. Hyvin se sietää hauenhampaisen otuksen roikkumisen korvissaan. Mirkulla ei tuota karvaa ennestäänkään liikaa ollut, mutta nyt se alkaa olla varsin "perattu" tyttö.

Fetan lämpeäminen pentua kohtaan on ollut hitaampaa. Feta olisi halunnut haistella ja hoivata pentua, mutta se ei oikein Auralle sopinut.

Ab Imo Pectore Acutus Piper "Aura"

23.1 illalla lähdettiin Tomin kanssa ajelemaan kohti Nurmijärveä, minne olimme Ricon omistajien kanssa tehneet treffit.

Kotimatka sujui hienosti Auran vedellessä sikeitä koko matkan.

Kotona Mirkku pääsi moikkaamaan pentua pihalle ja koska mitään ongelmia ei ollut, niin saivat olla yhdessä sisälläkin. Feta sen sijaan oli yläkerrassa laulelemassa aarioita, ajateltiin ensin, että se saisi tavata pennun vasta sunnuntaina tultuaan näyttelystä, mutta pakko se oli sieltä päästää kurkkaamaan alas, ei muuten oltaisi ketään nukuttu.

Soutamista ja huopaamista

Tarton matkan jälkeen olen pohtinut paaaaljon, hylkäänkö monivuotisen haaveeni mustasta briarditytöstä ja otan Bettyn pennun. Ja jos otan Bettyn pennun, niin minkä tytöistä. Ja sitten vielä, antaako Tiina minulle pentua :)
Lauran kanssa käytiin pitkät keskustelut ja lopulta päädyttiin kysymään Tiinalta, että olisiko mahdollista, että yksi pentu muuttaisi meille ja sopihan se hänelle :)
Päädyin vaaleanpunaiseen tyttöön, koska minua miellytti sen rohkeus, halu touhuta ihmisen kanssa, taistelutahto ja siinä nyt oli vain se "jokin".
Uutta matkaa Tartoon ei oikein ollut mahdollista tehdä, joten olin tyytyväinen, kun Ricon tulevat mistajat lupasivat tuoda myös meidän pennun Suomeen.

Matka Tartoon

Olimme netin välityksellä seuranneet todella tiiviisti Fetan Betty-siskon pentujen syntymää ja kehitystä, ja lopulta päätimme matkata itsekin paikan päälle niitä ihastelemaan. Tietenkin pentukuumeestaan huolimatta äiti kertoi, ettei aio tästä pentueesta koiraa ottaa, koska ne eivät ole mustia...

Turusta on toki hyvät laivayhteydet Viron puolelle, mutta liukkaan kelin takia lähdimme matkaan lentokoneella (!!!) Turun suurelta lentokentältä. Matka taittui rattoisasti: heti noustuamme lähdimmekin jo laskeutumaan :D Perillä olin hieman pettynyt, koska olen aina tottunut siihen, että kun lentokoneella lähdetään niin perillä on lämmintä... Tallinnassa olikin sitten n. - 20 astetta! Äiti kuitenkin jaksoi koko bussimatkan kehua sitä, miten kauniilta lumiset koivut täällä näyttävätkään.

Haakien luona on mukava käydä, kohtelu on parempaa kuin viiden tähden hotellissa:

Pennut olivat ihania, ja ne kaikki todella tykkäsivät ihmisistä! Ne olivat leikkisiä ja taistelutahtoisia ja etenkin uteliaita :) Olimme alun perin suunnittelleet shoppailuakin, mutta se vähän jäi, kun niitä ihania pentuja ei halunnut jättää hetkeksikään! Itse ihastuin erityisesti kahteen pentuun: vaaleansiniseen poikaan ja pentueen kaunottareen eli oranssiin tyttöön, joka oli leikkisä ja tarmokas, mutta vähän varovainen. Samaan aikaan pelonsekaisin tuntein seurasin äitiä, joka tuntui myös löytäneen oman suosikkinsa eli vaaleanpunaisen tytön. Tämä pentu oli toki ihan yhtä ihana kuin muutkin pennut, mutta se tuntui olevan äärimmäisen itsevarma ja riehakas, häntä tötteröllä se paineli aina porukan ensimmäisenä joka paikkaan.
Kuitenkin kaikki kiva loppuu aikanaan, ja lähdimme Tartosta haikein mielin. Hieman ihmettelin äidinkin hiljaisuutta loppumatkalla. Olimme kuitenkin sopineet, että pentua ei vielä oteta, joten ilmeisesti sitä mustaa odotellessa... :)