sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Joulunviettoa

Jouluinen sää oli sateinen ja kurainen, mutta sisällä päästiin perinteiseen joulun tunnelmaan :) Kinkkua piti vahtia, ettei vaan kaveri saa herkkupalaa huomaamatta :)


"Pientä Auraa" piti välillä oikein lohdutella, kun isot tytöt kielsivät tulemasta keittiöön ;)


Aattoiltana jännitys alkoi tiivistymään, koska se pukki oikein tulee...

Mirkku aloitti perinteisen olohuoneen vahtimisen: kukaan muu koira ei saanut lähestyä kuusta ja "hänen lahjojaan"

 Vakooja oli päässyt tutkimaan paketteja Mirkun huomaamatta, tai sitten tuota Kinnasta ei lasketa Mirkun mielessä uhaksi

Jokainen paketti piti tarkastaa Mirkun toimesta, että voiko ne jakaa muille. Ihana, vanha Mirkku <3

Feta on ollut selvästi paremmassa kunnossa, pirteämpi ja leikkisämpi. Nyt taas viimeisen viikon aikana on tullut takapakkia ja eilen illalla selvästi näkyi, että sillä on kipuja. Olisiko muutaman luvaton jouluinen herkku aiheuttanut kivut? Kyllä sen Fetan silmistä näkee ja rauhattomasta olemuksesta. Meillä ei tietenkään ollut sopivia lääkkeitä Fetalle, koska Mirkulle varatut eivät sovellu vatsavaivoista kärsivälle. Aattoillalla lahjojen jakoa siirrettiin ja Laura lähti hakemaan apteekista helpotusta Fetalle. Nopeasti kipulääke vaikuttikin ja Feta siirtyi ihanan röhköpossun saatuaan nukkumaan rauhassa omiin oloihinsa toisten jatkaessa lahjojen avaamista. Eli Fetalla edessä vielä kerran lääkärireissu, jotta nähdään mihin suuntaan haima-arvot ovat menneet.

perjantai 16. joulukuuta 2011

Auran paras synttärilahja

20.11. meijän pikkulikka täytti jo 2 vuotta, on muka jo aikuinen koira :D
Synttäreitä juhlistettiin viemällä Aura vihdoin ja viimein lonkkakuviin ja samalla se siirrettäisiin Suomen rekisteriin.
Hieman olin ihmeissäni, kun kuvat tupsahtivat liitteineen päivineen kotiin seuraavalla viikolla. Soitin eläinlääkärille ja ihmettelin, että oliko papereissa/kuvissa jotain vialla. Eläinlääkäri osottautui aidoksi turkulaiseksi toteamalla "kui mää nyt tommottis mahron tehrä". No kuvat takaisin kuoreen ja osoitteeksi kennelliitto ja odotus jatkui... Kennelliitto osaa kyllä pitää hullua jännitykessä, ensin tulee lasku rekisteröinnistä ja parin päivän päästä seuraava lasku kuvauslausunnosta. Tulos oli A/A ja 0/0. Olen onnesta soikeana, ei ainakaan luuston pitäisi haitata Auran menoa. Minua on niin surettanut Mirkun puolesta, koiralla olisi kovat menohalut, mutta kroppa ei kestä.


Mirkku on ollut koko syksyn ilman kipulääkettä, mutta nyt on joku vialla. Ei ruoka maistu, mitään selvää kipukohtaa ei löydy ja herkut kyllä kelpaa. Tekisiköhän tuo taas juoksua, joskus aiemminkin ollut vastaavaa syömättömyyttä.

Tänään olen kyllä hävennyt tätä lähes 10-vuotiasta koiraani. En olisi koskaan uskonut, että täytyy soittaa naapurille ja pyydellä anteeksi Mirkun käytöstä. Jere oli vienyt sen päivällä ulos ja naapurin koiran nähdessään Mirkku oli pätkässyt vanhan flexin rikki ja painellut pöllyttämään naapuri Likkaa. No eihän se kiinni ota, mutta inhottava ja nolo tilanne varsinkin kun perheen nuori tytär ulkoilutti heidän Likka-koiraansa.
No paha sai palkkansa, Mirkku oli oikaissut "karatessaan" takiaispuskan läpi ja ilta on kulunut mukavasti niitä irrotellessa :D