sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Paimentelua

Viisi briardia ohjaajineen suuntasi Rymättylään Kaisan paimennusoppiin http://www.koirataito.net/ ja vettä satoi, tietty. Kamera oli kyllä meilläkin matkassa, mutta ei raaskittu sitä sateeseen ottaa. Susannin kuvailuja sadetakin suojista on täällä: http://karoonan.kuvat.fi/kuvat/Sekalaisia+2010/Paimennus+19.6.2010/

Ensin Kaisa piti meille luennon ja sen jälkeen jokainen koira pääsi kolmesti hommiin lampaiden kanssa. Harjoiteltiin paimensauvan käyttöä, lampaiden kuljettamista, haettiin sopivaa etäisyyttä koiran ja lampaiden välillä yms. Oli mielenkiintoinen päivä, selkeitä eroja näkyi koirien käyttäytymisessä. Pihkalle selvisi parhaiten mistä hommassa on kyse kun taas Aura keskittyi lähinnä lampaan paskan syömiseen.

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Auran ensimmäinen näytelmä

Auran ensivisiitti näyttelykehässä Vantaalla Päivi Eerolan tuomaroimana sujui yllättävän hyvin. Jännitin tytön esiintymistä ja sitä, että antaako tuomarin koskea, mutta suht mukavastihan tuo meni. Mitä nyt itse jännittäessäni sähläsin... tulipahan koira esitettyä todella vapaasti :D

Tosin luulin, että pentunäyttelyyn mennään naturellina ja noin niin kuin pystymetsästä, mutta kanssakisailijoina olikin kauniisti laitettu sisarusparvi, joilla oli myös kehäkäytös kiitettävää, kyllä hävetti ;)

perjantai 4. kesäkuuta 2010

Pientä päivitystä

Meille kuuluu yhtä hullunmyllyä. Lauran lakkiaisiin on pyritty valmistautumaan hyvissä ajoin ja silti tuntuu, että kaikki on edelleen kesken.
Ja tämä valmistautuminen on tietenkin ollut pois koirilta.
Auran kanssa saatiin pentukurssi päätökseen, muuten se on saanut kasvaa täysin pellossa ja se kyllä näkyy. Muuta ei osaa kuin kerjätä hienosti.
Parissa näyttelyssä ollaan käyty pitämässä sadetta. Salossa Feta sai ensimmäisen sertinsä ja oli rop. Harjavaltaan pääsi myös veteraani Mirkku mukaan, molemmat koirat saivat ERIn ja lähestulkoon myös samanlaisen arvostelun... meidän yö ja päivä.
Eilen käytiin uittamassa koiria ja Aurakin osaa jo uida :) Tyttö porhalsi isojen perässä veteen vauhdilla ja äkkisyvä pääsi yllättämään. Hetken rannalla luulin, jotta nyt täytyy itsekin heittää talviturkki, kun pentu oli muutaman sekunnin pinnan alla. Mutta sieltähän se poksahti pintaan kuin korkki ja upeasti kauhoi rantaan. Ja sitten sama uudelleen ja uudelleen... eli ei ainakaan kauhua tullut vettä kohtaan ja vaikuttaa samanlaiselta vesipedolta kuin Mirkku.