Syksyn yhteenvetoa

Aura pääsi leikkaukseen vihdoin ja viimein 17.8., kun lääkäri ja hoitaja uhrasivat mökkeilylauantainsa. Kiikutin Auran Koira-Kissa klinikalle klo 7 ja siitä alkoi raastava odotus. Alkuperäisenä suunnitelmana oli ruuvailla luut paikoilleen.
Koko päivän odotin puhelua, että jokin on mennyt pieleen (pessimisti ei pety...). Iltapäivällä noutaessani tokkuraista otusta kotiin ja lääkäri selitti, että oli leikkauksen aikana päätynyt "vain" kiristämään jännettä, jotta luut asettuivat kohdalleen. Jalassa oli ollut jo niin paljon ylimääräistä kudosta, jotta ruuvaus olisi ollut hankalaa ja lisäksi on kuitenkin vielä olemassa mahdollisuus, että jalka kuitenkin joudutaan jäykistämään, niin jalassa olevat ruuvit haittaisivat tätä toimenpidettä. Hän oli kuitenkin tyytyväinen leikkaukseen ja varsin toiveikas paranemisen suhteen. Auran jalka oli kipsattu niin, että se joutui astumaan ikään kuin "varpaillaan", jotta se liikkuessaan joutuisi rasittamaan mahdollisimman monia lihasryhmiä. Lisäksi Tramalia, Norocarpia ja antibioottia.

Jo ennen leikkausta Auran kanssa tuli monenlaisia ongelmia. Se on tottunut tekemään tarpeensa vapaana ja nyt lyhyet remmilenkit eivät toimineet toivotulla tavalla. Minä roikuin remmissä ja hoin, että pissaa, pissaa. Aura hyväkäs alkoi käskystä kyykkimään ja touhukkaana tuli ikäänkuin ilmoittamaan, että homma tehty. Aloin epäillä nopeita kyykkäämisiä ja oikein kädellä piti maata koettaa ja kuivahan se oli... Pakkojuottoa, jotta koira ei kuivuisi ja sitä pissaakin tulisi. Onneksi tuo on niin ahne, että riitti, kun heitti pari nakin palaa veden joukkoon.

Haakin Tiina on ollut suurena tukena jakamassa huoltani ja hätääni Aurasta ja luulen, ettei Virosta löydy yhtään ortopediä, joka ei olisi Auran jalkojen röntgenkuvia nähnyt ;)

22.8. oli ensimmäinen kipsin vaihto. Tai kipsi on pysynyt koko ajan samana, se on vaan avattu ja siteet vaihdettu. Haava oli parantunut oikein kauniisti. Viikon päähän sovittiin seuraava aika ja silloin poistettaisiin myös tikit.
29.8. aika oli keskellä päivää ja hälytin Lauran hakemaan Auran kotoa ja tuomaan minulle töihin, jotta ei tarvitsisi niin paljoa töistä lintsata. Luulin, etten silti ehdi ajoissa lääkäriin ja hieman minua ihmetytti klinikalle tullessani, että henkilökunta hörähti nauramaan minun puuskuttaessani ja huusivat vielä kovaan ääneen, että briardi saapui. Kellonaika oli oikea, päivä vaan oli väärä... Aura pääsi silti tikeistään eroon ja haava oli edelleen siisti.
9.9. jalka kuvattiin ja siteet vaihdettiin. Lääkäri vaikutti kuviin tyytyväiseltä kuten myös jalan liikerataan.
Seuraavana päivänä minusta Aura käytti huonommin jalkaansa ja soitin vielä illalla asemalle. Saimme luvan lähteä näyttämään jalkaa sinne heti. Klinikan sulkemisajan jälkeen "paketti" jälleen avattiin ja varpaiden välissä oli reipasta punoitusta, ilmeisesti kipsi oli päässyt hankaamaan ja se oli vaivannut Auraa.
23.9. oli vuorossa kipsin puolitus eli kipsistä poistettiin etuosa ja kipsi jäi vielä tukemaan jalkaa takaa. Nyt myös Aura pystyy astumaan jalka normaalissa asennossa. Edelleen jalan liikerata ja asento näyttävät normaalilta. Mutta on se jalka kuihtunut ja voimaton.
Ensi viikolla pitäisi kipsi poistaa lopullisesti ja pari viikkoa mennään eteenpäin jalka siteellä tuettuna. Mikäli ei tule takapakkia.

Aura on ollut superhieno potilas, kaikki kipsin vaihdot ja kuvaukset on voitu tehdä ilman nukutusta. Samoin kotona kaikki jalan suojaamisviritykset se on kestänyt kärsivällisesti. Auralla on kipsin tukeana "liivi", joka menee yli selän ja pitää kipsiä paikoillaan. Sitä, mitä tämä liivi on tehnyt turkille ei voi kirjoittamalla kuvata.

Auran menoa vielä kokokipsin kanssa.

Viime sunnuntaina käväistiin myös metsän reunassa

Siitä onkin aikaa, kun olen viimeksi kurakintaita ostanut. Myyjä hieman hämmästeli, kun pyysin suurinta kokoa ja hänen kysyessään ikää, niin sanoin 3-vuotiaalle ;)

Pitkä toipuminen ja kuntoutuminen on vielä edessä. Ja mihin kuntoon jalka parenee, ei voi tietää. Toivottavasti ei mitään vahinkoa pääse nyt vaan tapahtumaan lisää. Koirassa riittäisi tarmoa reippaaseen riekkumiseen ja sillä on selkeästi tylsää. Ja kaikki, mitä yritän sitä aktivoida liittyy makupaloihin, joten painoakin sille on tullut ikävän paljon lisää.