Kotiin päästyäni laitoimme Auran taas huoneeseen ja menin katsomaan terassin ovelta, miten taitavasti ja rauhallisesti Aura nousee takajaloilleen ja etutassulla avaa kahvasta oven. Se siitä sitten. Aura on loikkinut jo sohvalle ja sänkyyn ensimmäisestä viikosta alkaen, joten kai tämänkin piti olla odotettavissa.
Seuraavana päivänä Feta päätyi oven taakse ja yläkerran portaiden eteen laitettiin tuoleista barrikaadi. No se oli ehkä ollut hidaste, mutta ei este siitä päätellen, että Lauran huoneesta löytyi pieni, sievä torttu :)
Vielä koitettiin versiota, että Mira kodinhoitohuoneeseen ja Feta jäi Auran kanssa. No Miralle ei ovet ole myöskään ongelma, joten taas oli kolme koiraa ovella vastassa...
Joten olkoot kaikki kolme yhdessä päivisin.
Miralla on lonkka taas vaivannut :( Johtuu varmasti rajuista leikeistä pennun kanssa. Olen antanut muutamana iltana Rimadylia ja tammikuussa 2008 saatu 100 tabletin purkki tuli tyhjäksi (n. 20 tabl. olen antanut pois). Muistan vielä sen suuren surun eläinlääkärireissun jäljiltä, kun kuvittelin, ettei Mira pystyisi olemaan lainkaan ilman kipulääkettä, mutta mukavasti on onneksi mennyt. Toivottavasti tilanne pysyy yhtä hyvänä seuraavatkin pari vuotta.
Vihdoin on Fetakin alkanut leikkiä pennun kanssa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti