sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Hmph!


Ruosteessa ollaan, siis niin ruosteessa.
Ensin yrittää saada luoksetuloon vauhtia, nyt sitä yrittää pois. Jotenkin järkeilen, että pysähdys olisi melkoisesti Auran ranteelle ystävällisempi sellaisessa tasaisessa rauhallisessa vauhdissa. Yritysteni seurauksena ei pysähdy vaan valuu hissutellen luokseni samalla katsoen, että mitä ihmettä tässä nyt pitäisi tehdä...
Kaukkarit olivat ensin hirveitä, nyt jo persii alkaa pysymään tontissa.
Noutoa ja hyppyä en edes ole vielä uskaltanut yrittää.
Muutenkin varon Auran jalkaa edelleen paljon. Eilenkin metsään lähtiessa se mokoma loikkasi autoon niin, että minusta vaan rusahdus kuului jalasta. Koira ei kyllä ulahtanut, eikä ontunut, joten rusahdus taisi kuulua vain minun korvien välissä.
Ja sitten vielä tuosta otuksesta on tullut kaiken palluttelun jälkeen kuriton. Nykyään se ryntää ilman lupaa joka helvatin välissä mereen polskimaan ja meillä ei ihan puhtaimmat vedet ole tuon laivaväylän vuoksi. Ennen lenkillä remmi-sana sai sen pysähtymään ja sain sen kauniisti kytkettyä joka tilanteessa. Nyt Aura on keksinyt, että tuo samainen sana tarkoittaakin, että peura/pupu lähistöllä ja sana aiheuttaakin nyt kaulan venymisen ja ympäriinsä loikkimisen, huoh.



Vesileikeissä siedetään Tarton iholle tulo :)


Loman alkuun on vielä pitkä aika, mutta kesällä on sentään muutama "koirajuttukin", ihan turistina lähden seuraamaan briardien erkkaria ja maailman voittaja -näyttelyä. Ja Tiina on tulossa kaveriksi molempiin, mukavaa.

Tiinan pentuesuunnitelmatkin ovat edenneet, toivottavasti tästä yhdistelmästä tulee minulle se musta briardi. Siis se, jonka opetan hyville tavoille heti pentuna...